Kirjoittaja Aihe: 2015-03-01 HS: Viro ei enää ihaile Suomea – "lottovoitto" kummastuttaa  (Luettu 2455 kertaa)

Poro

  • Vironsuomalaiset
  • *
    • Profiili
Lainaus
Virolaistoimittaja: Viro ei enää ihaile Suomea – "lottovoitto syntyä suomalaiseksi" -asenne kummastuttaa

Kahdeksantoista vuotta Helsingissä asunut toimittaja on sitä mieltä, että Venäjän uhka hiertää myös Suomen ja Viron suhteita

IHMISET 1.3.2015 11:33

Kaja Kunnas


Tarmo Virki kirjoitti Minu Helsingi -kirjaansa omistuskirjoituksia Tallinnassa viime viikon torstaina.

Suomalaiset ja virolaiset ovat keskenään tekemisissä enemmän kuin koskaan, mutta poliittisella ja diplomaattisella tasolla on tänä vuonna pulpahtanut esiin ongelmia. Tammikuussa Suomen Tallinnan-suurlähettiläs sai kutsun Viron ulkoministeriöön selvittämään ulkoministeri Erkki Tuomiojan lehtihaastattelua, jonka mukaan Virossa ei olisi valtiollisia venäjänkielisiä uutisia. Niitä on vähän, mutta kuitenkin on.

Tuomiojan haastattelusta ja suurlähettilään puhuttelusta alkoi seminaareissa ja virolaisissa tiedotusvälineissä pitkä ruodinta Suomen ja Viron suhteiden todellisesta tilasta.

Kahdeksantoista vuotta Helsingissä ja kaksikymmentä vuotta Suomessa asunut virolaistoimittaja Tarmo Virki osaa kertoa, mikä kumma Suomen ja Viron suhteissa on vialla.



"Ulkoiset jännitteet. Venäjän uhan jyrkkä lisääntyminen aiheuttaa väkisin jännitteitä", Virki sanoo ja toteaa, että suurlähetillään puhuttelu oli hänen mielestään liioittelua.

Kaikkea ei voi silti selittää Venäjällä. Virkin mukaan yksi merkittävä muutos valtioiden välisissä suhteissa on se, että Suomi on menettänyt asemansa virolaisten suuren ihailun kohteena.

Siitä ja ennen kaikkea Virkin omista kokemuksista Suomessa kertoo myös hänen viime viikolla julkaistu kirjansa Minu Helsingi (Petrone Print).

Kun lukiolainen Virki muutti perheensä kanssa Pohjois-Virosta Kehrasta Länsi-Suomeen Punkalaitumelle 1991, virolaiset enimmäkseen ihailivat Suomea. Suomi oli ovi vapaampaan läntiseen maailmaan. Virkin perhe pääsi Suomeen inkerinsuomalaisina paluumuuttajina.

"Nyt vuonna 2015 olemme tilanteessa, jossa Suomellakin olisi joissakin asioissa opittavaa Virosta", Tarmo Virki sanoo.

Virkin mukaan Viro on jo jossain asioissa suomalaisten ikkuna tulevaisuuteen, esimerkiksi digitaalisissa palveluissa. "Ne ovat Virossa jouhevammat. Viron tänään järjestettävissä parlamenttivaaleissa äänesti internetin välityksellä 176 000 ihmistä."

"Minusta hauska vertaus on, että Microsoft osti kummankin maan teknologiayritykset, virolaisten omasta se vain maksoi enemmän."

Virki tarkoittaa Nokian puhelimia, jotka Microsoft osti 5,6 miljardilla eurolla, sekä virolaisten luomaa nettipuheluyhtiö Skypeä, josta Microsoft maksoi yli seitsemän miljardia euroa 2011.

Ainoa suuri ero Suomen ja Viron välillä on enää keskimääräinen palkkataso, Virki sanoo.

Virossa keskipalkka ylitti juuri tuhat euroa, mutta on edelleen alle kolmannes suomalaisesta keskipalkasta. Muuttovirta on jatkuvasti selkeästi voimakkaampaa Virosta Suomeen kuin toisinpäin.

Virkin perhe muutti vastavirtaan Helsingistä Tallinnaan 2011, kun tytär lähestyi kouluikää. Virki työskenteli kansainvälisen uutistoimisto Reutersin Helsingin-osastolla, mutta työ ei edellyttänyt jatkuvaa toimistossa istumista. "Halusimme, että lapsi menee virolaiseen kouluun."

Virki arvostaa tavallisessa Kehran lukiossa saamaansa koulutusta, esimerkiksi matematiikka oli Punkalaitumen lukiossa paljon helpompaa. Pääsyyt siihen, että vanhemmat halusivat lapsensa virolaiseen kouluun, olivat silti kulttuuri ja identiteetti.

"Suomalaisessa koulussa lapsen identiteetti olisi väkisin ollut vähän palasina", Virki arvioi.

Virkin perhe oli kuitenkin sulautunut hyvin Suomeen. Vaimo Maarit Pöör oli valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta muotisuunnittelun linjalta ja teki opetustöitä. Asunto oli ostettu vehreästä Oulunkylästä.

Reutersissa Virki seurasi tarkkaan Nokiaa, joka hänen mukaansa muuttui osaksi suomalaista identiteettiä.

Nyt Virki työskentelee viestintätehtävissä Nokia Networksilla ja pendelöi työnsä vuoksi Helsingin ja Tallinnan väliä.

Junatunnelia hän ei kaipaa, mutta odottaa X-roadia eli kummassakin maassa toimivia yhteisiä digitaalisia palveluita.

Mutta palataan vielä Suomen ja Viron välisiin jännitteisiin.

"Jonnekin taustalle on muurattu presidentti Mauno Koiviston sanat", analysoi Virki.

Virolaisten itsenäistymiskamppailun aikoihin Koivisto otti etäisyyttä ja sanoi, että Suomen etu on vakaus ja Neuvostoliiton pysyminen koossa.

"Taustalla vaikuttavat tietysti myös vuodet 1939–40, erityisesti mitä tulee turvallisuuspolitiikkaan", Virki sanoo.

Virossa pohditaan yhä paljon, olisiko aikoinaan pitänyt ryhtyä sotimaan kuten Suomi. Myöhemmin Viro liittyi Natoon, ja on noussut sotilasliiton mallijäseneksi.

Suomessa Nato on yhä vaikea puheenaihe.

"Toinen sotii. Se selviää siitä ja myöhemmistä jännitteisistä vuosista. Toinen ymmärtää, että on liian pieni pärjätäkseen yksin."

Kaja Kunnas
TALLINNA, VIRO



Lainaus
Suomessa kummastuttavat asiat
1 "Edelleen jatkuva 'on lottovoitto syntyä suomalaiseksi' -asenne ja siihen liittyvän ulkomaalaispelon yleisyys. Tilanne on ehkä joissakin piireissä parantunut, mutta perussuomalaisten laaja kannatus osoittaa, ettei yleiskuva ole paljon muuttunut."

 2 "Suomen koululaitoksen ylistäminen. Sama lottovoittaja-asenne sulkee silmät ja korvat kaikenlaiselta kritiikiltä, mutta kiitos kyseenalaisen Pisa-tilastoinnin sitä ihannoidaan myös Virossa."

 3 "Kansan omakuvan perustuminen ainakin jossakin määrin toisten mielipiteisiin ja siitä johtuva herkkyys kaikkia kommentteja kohtaan."

http://www.hs.fi/ihmiset/a1425094429546
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 01, 2015, 13:23:01 kirjoittanut Poro »
Etninen ulkosuomalainen vuodesta 2005 Tallinnan alueella.

Poro

  • Vironsuomalaiset
  • *
    • Profiili
2015-03-01 HS: Viro ei enää ihaile Suomea – "lottovoitto" kummastuttaa
« Vastaus #1 : Maaliskuu 01, 2015, 13:25:47 »
Taas täytyy Virossa asuvana myöntää, että jakaa ennemmin suomenvirolaisen näkemyksen asioista kuin sen Suomessa vallalla olevan. Lottovoitto voikin olla lopulta monelle lottovahinko.
Etninen ulkosuomalainen vuodesta 2005 Tallinnan alueella.